Ryhdyin tekemään sämpylöitä

Ravistelin tuossa kuivahiivapussia kädessäni. Vain yksi pussi, muuta en löytänyt. Yleensä minulla on hiivaa naapurinkin tarpeiksi, mutta ei tänään. Sämpylät on kivoja, eikö vain? Päätin tehdä sämpylöitä puolikkaan annoksen. Etsin kupin, jauhot, otin esiin öljyn, suolan ja kuumensin vettä vedenkeittimissä. Vettä kuppiin ja jauhoja perään. Huomio, huomio! Vesi on liian kuumaa, jäähdytellääs ja mietitään miten sitä nyt tuli jo tässä vaiheessa niitä jauhoja sinne heitettyä.

Kun laiha jauhovelli on jäähtynyt, alan lusikoimaan maailman epäkäytännöllisimmällä jauhokauhalla jauhoja kuppiin eli sillä ruokalusikalla. Leivonta-astia on oikeaoppisesti tiskipöydällä ja jauhoastia työpöydällä. Joten jokaisella kukkurallisella puolet tippuu matkalle. Jesh, taas olen kuorruttanut lattian jauhoilla. Huokaus, alkaa jo huolestuttavasti palata muistot omenapiirakan teosta. Mummolassa onnistuin leipoessa tekemään sellaisen sotkun, että isä antaa varmaan sapiskaa, kun näkee mikä määrä rasvaläikkiä on imeytynyt seinille. Siellähän on sitä pehmeää seinäpäällystettä. Sellaista, jota on monissa vanhoissa maalaistaloissa, siihen sai jopa ennen vanhaan tukea valtiolta, kun sitä seinilleen lykkäsi. Äh, en minä kuitenkaan nimeä muista, palataan taikinaan!

Lapon jauhoja veteen ja tajuan, etten ole sekoittanut sitä pirun hiivaa joukkoon. Kasa taikinan päälle ja hiiva siihen, piru vie, kyllä se näinkin käy? Päätän ripotella joukkoon vähän sokeria, sokeri se antaa kunnon potkua hiivalle ja teen sen kaatamalla sitä suoraan sokerikupista. Humps ja plops. Sinne se katosi! Jee, me tehdäänkin... pullaa?

Tyylikkäästi yritän pelastaa tilanteen viimeiseen asti (vähän kuin neuletöissä ennen kuin heitän työn seinään ja purkaan sen). Sulatan summanmutikassa rasvaa mikrossa. Mikro piippaa ja mitä minä ääliö nyt keksin!!! Kaadan sen kuuman margariinin suoraan kulhoon!!! Voi kääliö!

Ja lopputulos on? Luultavasti hiiva on tapettu, kämmenselkä punoittaa eli sain lieviä palovammoja ja Viilis levitti hauskat jauhot sieltä nurkasta ympäri tiskipöydän edustaa. Ei se ole helppoa olla minä...

Tulenpa kertomaan myöhemmin miten kävi. Muistakaa! Syö särkeä, se kasvattaa järkeä, syö pullia, se kasvattaa Nykästä.