perjantai 22. elokuuta 2008

Voi muhkeat pullat sentään

Ihan yllätyin, kun kurkkasin liinan alle! Katsokaa ja ihastelkaa, se turposi, lihoi ja pullistui sittenkin.


Sen pyöreä, rasvainen olemus hävitti viimeisetkin pelkoni epäonnistumisesta. Mainittakoon, että taikina oli koostumukseltaan hieman outoa, vaikka makua se ei haitannut.

Huusin iloissani Emelle tuleeko hän leipomaan ja yläkerrasta kuului kaksi riemusta kiljuvaa ääntä. Eli "Joooo" ja "Puta puta amputa amputa, puta mun mummu, aaaaaaaaaaaaa" Juu, tiedän kuinka surkuhupaisaa tämä on. Eme hoki pienenä "Tush" ja nyt tuo nuorimmainen huutaa "Puta puta"

Eemeli hoiti sen vaivauspuolen niin, että käsivarressa lihakset pullisteli ja Viljami auttoi armeliaasti syömällä taikinaa. Eemeli kiljuu, että Tuhon pitää lakata rikkomasta sen pullia ja minä huudan, kun jätkä vetää kourallisen taikinaa hetulaansa.


Sitten sitä taikinaa oli niin paljon suupielissä, ettei Viilis meinannut saada suuta auki. Autetaanko me sitä? Ei, me haetaan kamera. Valitettavasti suurin osa taikinasta ja hullunkurisesta kielellä lipomisesta oli loppunut, kun sain etsimen kohdistettua nuorimmaiseen.

"Taikinaa? Lisää? Missä?"

Työ on muuten tekijänsä näköinen. Minun pullani kyllä turposivat uunissa lisää, mutta leveyssuunnassa. Simo tuli alakertaan. Minusta tuntuu, että hän pitää minua vähän vähäjärkisenä silloin tällöin. Minä selostan tarinaa leipomisen vaikeudesta ja Simo katselee pohdiskellen levähtäneitä leipomuksiani.
"Jos niiden piti olla sämpylöitä ja niistä tuli melkein pullia, niin silloin nuo on pumpeloita"
Ilmeisesti Simosta luomukseni ei täyttänyt kummankaan, sämpylöiden saati pullien tiukkoja kriteereitä. Kyllä se niitä kuitenkin söi, kaikki söi, ne oli hyvä pumpeloita. Ne maistuivat melkein sämpylöille, mutta pullamaisella tavalla.



Tiedättekö muuten ne kamalat vanhemmat, jotka ottavat valokuvia ja videokuvaa, kun lapsi huutaa apua, sen sijaan, että auttaisivat ensin (katso ylempää pullanaaman kuvaa). Heh, en tiedä miten tässä näin kävi, mutta joskus lopputulos on sen arvoinen.




Ilmeisesti Simon ja Sateen reitit törmäsivät jossain vaiheessa kilpaillessa kumpi saa olla kuntopyörällä? En tiedä, mutta huumoriarvo tällä kuvalla on loputon. Anteeksi pyydän kaikilta niiltä ihmisiltä, joille sydämettömyyteni saattaa aiheuttaa mielipahaa... Poliittisesti korrekti, nääs.

Nyt olemme päässeet muuten tähän pisteeseen. Viilistä väsyttää. Tuho-vaihde on muuttunut "mua ketuttaa, väsyttää ja mä tahdon huomiota nyt tai sitten vain sammun" asentoon.


Morjens...

Ei kommentteja: